Kuinka valokuvista voidaan laskea puuston määrä ja arvo?

Teknologia ja menetelmä sovelluksen takana kantaa nimeä TRESTIMA®

Kuvista tunnistetaan ensin runkojen leveydet ja puiden lajit. Kotimaisista lajeista järjestelmä tunnistaa männyn, kuusen, koivun ja haavan omina lajeinaan. Loput lajit (lepät, tammi, pihlaja, kuolleet puut, ym.) tunnistetaan muu -lajisiksi. Järjestelmä tuntee lisäksi kuvaavan kameran ominaisuudet ja yhdistelemällä näitä tietoja, kuvista voidaan lasketa puustolle ns. pohjapinta-ala, joka on yksi metsätalouden tärkeimmistä suureista.
Pohjapinta-alasta saadaan edelleen laskettua keskimääräisten läpimitta- ja pituustietojen avulla puuston tilavuus varsin tarkasti.
Kun tilavuus on tiedossa, sovellus selvittää paikkakunnan ajantasaiset tukki- ja kuitupuun hintatiedot kuviin liitetyn paikkatiedon avulla.


Miten puiden pituudet voidaan tuntea, vaikka latvat tuskin näkyvät kuvissa?

Järjestelmä tietää runkojen keskimääräisen läpimitan ja kuvanottopaikan. Näitä tietoja hyväksikäyttämällä, voidaan puiden keskipituus arvioida riittävällä tarkkuudella.

Pituus ja läpimittatiedot on aina mahdollista myös mitata TRESTIMA®-mittakeppiä käyttäen, tai syöttää ne järjestelmään sovelluksen valikosta.


Kuinka luotettavan tuloksen järjestelmä antaa?

Puuston määrä lasketaan kustakin kuvasta hyvin tarkasti ja objektiivisesti. Kuvaaja voi kuitenkin jossain määrin vaikuttaa tulokseen valitsemalla kuvauskohteet huonosti - Jos kuvat esimerkiksi pyritään ottamaan aina siten, että niissä näkyy mahdollisimman paljon puita, voi tuloskin olla todellista määrää suurempi. Vastaavasti tulos voi olla liian pieni jos kuvat otetaan aina aukkokohdista tai vaikkapa tieltä. Metsä tulisi kuvata siis mahdollisimman edutavasti ja tasaisesti useasta eri paikasta käsin.

Mitä enemmän kuvia otat, sen tarkemmaksi tulos muodostuu. Kolmen kuvan jälkeen TRESTIMA® kertoo kokonaispuuston pohjapinta-alalle virheen, joka on hyvä indikaattori mittauksen tarkkuudesta. Alle 10% virheellä mittaus on jo varsin tarkka.


Montako kuvaa tarvitsee ottaa hehtaaria kohden?

Noin 3 kuvaa. Tämä on se määrä, mitä asiakkaamme ottavat kuvia keskimäärin yhtä hehtaaria kohden. Todellisuudessa kuvamäärä ei riipu niinkään mitattavan alueen koosta, vaan jokaisella mitattavalla metsäkuviolla tulee ottaa 5-10 kuvaa mahdollisimman tasaisesti. Mitä suurempi kuvio on kyseessä sen vähemmän kuvia siis tarvitaan hehtaaria kohden. Tarvittavaan kuvien määrään vaikuttavat lisäksi seuraavat asiat:

  1. Puuston tiheys. Tiheässä metsässä tarvitaan vähemmän kuvia, kuin harvassa, sillä otoksen koko yhdessä kuvassa on isompi (kuvassa näkyy ememmän puita).
  2. Puuston järeys. Mitä leveämpiä puut ovat, sitä kauempaa ne poimitaan mukaan tulokseen ja näin otos kuvaa kohden kasvaa ja kuvia tarvitaan vähemmän.
  3. Haluttu tarkkuustaso. Mitä enemmän kuvia otat, sen tarkempi on tulos.


Minkälaisen puhelimen tarvitsen?

Sovellus toimii lähes kaikilla uudemmilla Android puhelimilla ja tableteilla. Sovelluksen perustoiminnot ovat käytettävissä myös iOS -laitteilla. Tärkein ominaisuus käytettävässä laitteessa on kamera. Halvat kameramodulit aiheuttavat epäselviä ja tärähtäneitä kuvia herkemmin etenkin hämäräolosuhteissa, jolloin järjestelmä saattaa hylätä ne laskennasta.
Suosittelemme laitteita, joissa on kameran laukaisulle varattuna oma näppäin, jolloin talviolosuhteissakin kuva voidaan ottaa rukkaset kädessä.


Relaskoopilla mitatessa pyörähdetään koko ympyrä. Eikö TRESTIMAllakin pitäisi ottaa samassa paikassa useita kuvia eri suuntiin?

Ei. Vaikkakin voit näin tehdä ja saat varmasti hyvän tuloksen, on paljon kannattavampaa ottaa jokainen kuva eri paikassa. Asiaa voi hahmottaa vaikka katselemalla metsän ilmakuvaa - yksittäisen pisteen lähellä puusto on usein hyvin samankaltaista jokaisessa suunnassa, mutta kun tarkastellaan toista pistettä reilusti etäämpänä ja verrataan puustoja keskenään, ero saattaakin jo olla huomattava. Kuvanottopaikka tuo siis arvokasta lisäinformaatiota tuloksen laskentaan.